Pääsiäisloma

Hellohello!

Tosiaan meillä alko loma tossa 7.4. ja loppu 23.4., aika pitkä pääsiäisloma, kun on tottunu suomalaiseen parin päivän lomaan - ei sillä että se ois haitannu mitään ! :D Ensimmäinen viikko meni makoillessa, kun ei oikeen tiedetty et mitä sitä tekis kun ei saada/uskalleta kolmistaan kulkea pitkin kyliä. Päästiin kumminkin Mustafan avulla shoppailemaan ja rannalle, kun pyydettiin. No siinä viikonloppuna todettiinki, että nyt ei oo Tuukalla kaikki ok, kun kuume alko nousemaan aika huikeisiin lukemiin. Päätettiin sit yhdessä tuumin lähteä sairaalaan chekkaa et onko Tuukalla Malaria tai ylipäätään kenelläkään meistä - tulokset oli negatiivisia. Seuraavana päivänä lähettii uudestaa reissuun, kun kuume jatko nousemista ja tällä kertaa tulos oli positiivinen ja Tuukka sai lääkityksen. Essillä ja mulla oli kans ilmeisesti likaisen veden takia tullut pissatulehdus johon saatiin myös lääkitykset. Tällä hetkellä kaikki on taas terveitä!

Heti parantumisen jälkeen alettiinki puhumaan reissusta Ngorongoro safarille, ja yhtäkkii istuttiinkin bussissa joka oli menossa kohti Arushaa. Matka oli todellä pitkä, mutta onneksi maisemat olivat niin kauniita, ettei halunnut päästää silmiään irti.

 Kun pääsimme Arushaan niin siellä oli vastassa meidän Safarin järjestäjä ja hän vei meidät vilkaisemaan hotellia missä asuimme tuon viikonlopun. Nopean visiitin jälkeen lähettiin kiertelemään Arushaa ja kävimme ostelemassa hiukan tuliaisia Suomeen. Kun tuli ilta lähdimme syömään ulos ekaa kertaa koko reissun aikana ja olimme todella onnellisia kuukauden hampurilais ja pizza paaston jälkeen - VIHDOIN saatiin mättöruokaa!!


Lauantaina lähdettiin aikasin aamulla kohti safaria, matka kesti kolmen tunnin verran, mutta sekin sujui rattoisasti kun nukuttiin, katseltiin maisemia ja juteltiin mukavia kuskimme Estommyn kanssa. Pikkuhiljaa alettiin nousemaan vuoria ylöspäin ja näköalat olivat aivan henkeäsalpaavat ja Estommy mieluusti pysähtyi muutamaankin otteeseen, että saimme otettua kuvia.

Vihdoin kolmen tunnin ajelun jälkeen pääsimme Ngorongoro safarin porteille ja olimme ihan intopinkeinä et "jes ton portin toisella puolella me nähään vaikka mitä siistiä"!

Kun pääsimme portin ohitse maisemat muuttu ihan täysin, oli jotenki iha sika jännittävän näköstä! Sademetsä missä kuului paljon erilaisia ääniä, pilvet olivat matallalla ja se toi niin erilaisen tunnelman. Yhtäkkiä pysähdyimme ja näimme alueen mihin olimme menossa. Estommy kertoi, että alue minkä näimme oli tulivuoren lyhistymisen takia syntynyt kraateri kaksi miljoonaa vuotta sitten. Ei oltu uskoa silmiämme, näytti ihan sille et siin ois ollu ihan sika iso maalaus - ei olla ikinä nähty mitään niin kaunista!

Jatkoimme matkaa ja mennyt kauaa kun näimme ensimmäisen eläimen -buffalon. Buffalot oli isoja märehtijöitä, mulkoilivat vain että taas näitä valkosia tuli kuvailemaan meitä. Pian jatkettiin matkaa ja näimme elefantin, ihan aito ja oikea isoilla valkosilla syöksyhampailla.

Matka kohti kraateria oli upea näimme Masai heimoja ja kirahveja ja pikkuhiljaa pääsimme alas vuorilta katsomaan muita eläimiä ja maisemia. 

Kun kraateri oli kierretty lähdimme takaisin Ashuraa kohti, matkalla pysähdyttiin ostamaan Tuukalle masai korvikset ja loppu matka katseltiin taas maisemia. Kun pääsimme perille lähdimme melkein heti syömään kun nälkä alkoi olemaan niin hurja. Olimme hyvin innoissamme siitä, että pääsimme liikkumaan pimeän aikaan kaupungilla, emme ole päässeet pimeällä kulkemaan, koska se on todella vaarallista varkaiden takia.

Koko reissu oli hyvin mieleenpainuva ja sitä on todella kiva muistella myöhemmin, mutta yksi fiilis ylitti aika hyvin kaikki muut - tulimme takaisin kotiin, pääsimme koti porteille ja lähdimme juosten ja huutaen kohti Mustafaa, hyppäsimme hänen kimppuun ja halasimme huolella, ikävä oli ihan jäätävä vaikka olimme vain viikonlopun poissa. Mitenhä me selvitään ilman Mustafaa, kun tullaan takas Suomeen.